Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Henkilökohtainen avustaja - lisävoimavara -  PAUT-hankkeen vierailu Siellä missä muutkin! Lasten ja nuorten henkilökohtainen apu -tapahtumassa 22.5.208 Jaatisen majalla.

 

Henkilökohtainen apu on hyödyllinen, mutta vammaisten lasten ja nuorten kohdalla vähän tunnettu ja käytetty palvelu. Parhaimmassa tapauksessa se edesauttaa itsenäistymistä ja kehittymistä sekä arjessa että sen ulkopuolella. 

 

Mitä on henkilökohtainen apu?

Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen ihmisen avustamista kotona ja/tai kodin ulkopuolella. Henkilökohtainen avustaja voi avustaa esim. päivittäisissä toimissa (mm. pukeutuminen, siivous, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen), opiskelussa, työssä, harrastuksissa, sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja muissa tilanteissa tai toimissa, joihin avustettava ei itse pysty vamman tai sairauden vuoksi.  

Henkilökohtaista apua voi saada myös yhteiskunnalliseen osallistumiseen esim. mahdollistamalla avustettavan osallistuminen yhdistystoimintaan ja erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Jos avuntarve perustuu hoivaan ja valvontaan, tulee avuntarpeeseen vastata kuitenkin muilla tavoin kuin henkilökohtaisella avustajalla.

Vammaispalvelulain mukaan avustettavalla tulee olla omia voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustavat. Avustettavalla on siis oltava mielipide omasta avuntarpeestaan. Myöntämisedellytyksinä ovat pitkäaikainen tai vaikea vamma sekä säännöllinen ja toistuva avuntarve. Avun määrä määritellään yksilöllisessä palvelusuunnitelmassa. Henkilökohtainen apu on käyttäjälleen maksutonta.

Miksi henkilökohtaista apua kannattaa hakea?

Henkilökohtainen apu mahdollistaa niiden asioiden tekemisen, jotka eivät olisi muuten mahdollisia. Vammaiset ihmiset ovat lain mukaan yhdenvertaisia muiden kanssa ja heille tulisi tästä syystä mahdollistaa samalla tavalla itsensä toteuttaminen kuin muille ihmisille.

Vanhemmat, jotka ovat saaneet lapselleen henkilökohtaisen avustajan, ovat kokeneet lapsensa itsenäistymisen, oppimiskyvyn, oma-aloitteisuuden ja avoimuuden kasvaneen. Kun lapsi tai nuori on saanut henkilökohtaisen avustajan, myös vanhempien oma jaksaminen on parantunut ja työssä käyminen lisääntynyt.

Henkilökohtaisen avustajan voi saada diagnoosista tai asuinpaikasta riippumatta. Myöskään esim. kuljetuspalveluihin liittyvä saattajapalvelu ei ole esteenä henkilökohtaisen avun saamiseen. Avustajan voi saada vaikka oma vanhempi toimisi omaishoitajana. Vaikka avustettava asuu palvelukodissa, hänelle voidaan myöntää henkilökohtaista apua esim. harrastuksiin asumiseen liittyvän avun tullessa henkilökunnalta.

Miten henkilökohtaista avustajaa haetaan?

Ensimmäinen vaihe palvelun hakemisessa on pohtia, mihin tilanteisiin henkilökohtaista apua tarvitaan. Tämän jälkeen otetaan yhteyttä omaan sosiaalityöntekijään, jonka tehtävänä on järjestää palvelusuunnitelman tekemiseen tai päivittämiseen liittyvä kokous. Kokouksessa keskustellaan henkilökohtaisen avun tarpeista ja niihin liittyvistä tilanteista. Viime kädessä sosiaalityöntekijä päättää avun tarpeesta ja siihen myönnettävistä tuntimääristä.

Nykyjärjestelmässä kunta korvaa avustettavalle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset, antaa palvelusetelin avustajapalveluiden hankkimista varten tai järjestää palvelun itse tai yhteistyössä toisen kunnan/kuntien kanssa tai ostopalveluna. Vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toiveet sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja kokonaiselämäntilanne on otettava huomioon henkilökohtaista apua järjestettäessä.

Merkittävä osa vammaisten lasten ja nuorten vanhemmista eivät ole tietoisia oikeudestaan hakea henkilökohtaista avustajaa lapselleen. Heistäkin, jotka ovat palvelusta tietoisia, yli 70 prosenttia ei ole hakenut palvelua, vaan ovat halunneet hoitaa lapsensa asiat itse. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön vanhemmille lähetetyn kyselyn mukaan merkittävä osa henkilökohtaiseen apuun oikeutettujen lasten ja nuorten vanhemmista eivät ole edes kuulleet kyseisestä palvelusta. Ne jotka olivat palvelusta tietoisia, olivat todennäköisimmin kuulleet siitä vammaispalvelun työntekijältä.

Kuka voi toimia henkilökohtaisena avustajana?

Henkilökohtaisena avustajan voi toimia kuka tahansa eikä avustajalta edellytetä tiettyä koulutusta. Omainen tai läheinen ei voi kuitenkaan lähtökohtaisesti toimia henkilökohtaisena avustajana. Poikkeuksia ovat avun äkillinen tarve, avustajan löytämiseen liittyvät haasteet tai erityiset vammaisuuteen liittyvät syyt. Monet ovat löytäneet avustajan omien lähiverkostojen kautta. Osa on löytänyt henkilökohtaisen avustajan myös avustajia välittävistä keskuksista.

Lähteet:

Ahonen, Karoliina. Katsaus lasten ja nuorten henkilökohtaiseen apuun. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Siellä missä muutkin! Lasten ja nuorten henkilökohtainen apu –tapahtuma 22.5.2018 Jaatisen maja.

Sivula, Sirkka. Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun. Kehitysvammaisten tukiliitto. Siellä missä muutkin! Lasten ja nuorten henkilökohtainen apu –tapahtuma 22.5.2018 Jaatisen maja.

Tiihonen, Petra. Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten palvelusäätiö. Siellä missä muutkin! Lasten ja nuorten henkilökohtainen apu –tapahtuma 22.5.2018 Jaatisen maja.

Lisätietoa henkilökohtaisesta avusta:

  • Oman kuntasi vammaispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja
  • Vammaispalvelujen käsikirja
  • Kehitysvammaisten Tukiliitto tai oman alueesi tukiyhdistys
  • Assistentti.info
  • Heta-liitto
  • Vernerin henkilökohtaisen avun sivut

 

©2018 Helsingin autismi- ja aspergeryhdistys ry - suntuubi.com